Mistä kaivaa motivaatio

11.10.2020

Motivaatiosta puhutaan aina. Mistä sitä saa, miten se pysyy, miksi ei ole..

Useinkaan motivaatio ei noin vain synny. Usein sisäisestä motivaatiosta puhuttaessa kerrotaan, että kun tekeminen on kivaa ja miellyttävää, niin motivaatio on pysyvämpää. Näinhän se varmasti onkin, mutta se hauskuus ei pidemmän päälle riitä. Myöskään aina ei voi olla hauskaa, vaikka se, mitä teet, olisikin se mistä tykkäät paljon..

Ensikädessä motivaatio syttyy toiminnan kautta eli ensin aloitat tekemään jotain, kuten Paripunttaamaan, parantamaan ruokavaliota, työtapoja tms. ja se aiheuttaa jotain tietynlaisia tunteita, kuten iloa, ahdistusta, intoa.. Jos ei mitään koskaan aloita, ei mitään motivaatiotakaan voi koskaan syntyä.

Parhaassa tilanteessa päätät itse, mitä aloitat tekemään eli koet autonomian tunteita. Mielellään aloitat vielä ilman sen kummosempia jahkailuja, koska järkeily, hyvien ja huonojen puolien kaivaminen keskeyttää toiminnan välittömästi ja jopa lopettaa. Liika analysointi saa mielen laittamaan käsijarrun päälle ja pysymään samassa tilanteessa. Muutos on perseestä, sanoo aivot. Miksi sitä nyt pitäisi mitään aloittaa, nyt on ihan hyvä.

Noh, mitä jos kuitenkin aloittaisit tekemään asioita.. Vaikkapa terveyden eteen. Hei, joka tapauksessa aloittamisen myötä olet luonnollisesti sillä tietyllä omalla aloitustasollasi, josta lähteä liikkeelle ja se on ok. Aloittamisen myötä saatat saada jotain palautetta toiminnastasi esim., että oletpa hyvä tuossa kyykkäämisessä tai että sinun pitäisi nyt tehdä tämä, tuo ja nämä vähän paremmin.. Hupskeikkaa, tuo palaute, oli se kummanlaista tahansa, vaikuttaa heti kokemiisi pätevyyden tunteisiin. Eli oletko tässä nyt hyvä vai huono ja onko sinusta mihinkään. Tämä määrittää usein melko nopeasti motivaatiotasi jatkaa ja mieli luo jo ensimmäisen mallin ja ajatuksen siitä, miltä tämä toiminta nyt tuntuu.. Mutta! Pääasia on, että on joku osa-alue, jossa tunnet olevasi hyvä tai ok tai edes välttävä, kunhan tunnet, että sinulla on mahdollisuus kehittyä. Et ole siis vielä valmis, vaan koet keskeneräisyyden tunnetta ja siksi halua jatkaa ja se on hyvä juttu motivaation kannalta.

Kuitenkin tällainen positiivinen keskeneräisyyden tunne voi hävitä, jos koet heti esim. saamasi palautteen myötä, että en ole jutussa tässä hyvä, minä lopetan, minua ahdistaa, en halua. Olet siis jo päässäsi saanut ajatuksen, että olet "valmis" tässä touhussa (eli huono), vaikka totuus on kaikkea muuta. Mutta näin hassusti pää toimii, jos se ei saa sitä pientä positiivista syöttiä eteensä, kuten hyvää palautetta tai onnistumisen kokemusta.

Jos kuitenkin sen postiivisen syötin saat, jolla koet olevasi kehityskelpoinen yksilö, niin auta armias, kun saat vielä tunteita, että et olekaan yksin, vaan teet jonkun kanssa, jopa isomman porukan kanssa! Joko pumppaat raudan sijasta kaveriasi tai jotain muuta. Ei tarvitsekaan yksin tehdä, vaan yhdessä. Voit jakaa kokemuksia ja kertoa, kun vatsalihaksia tehdessä tuli ilmapieru lattiasta. Naureskella yhdessä. Koet yhteenkuuluvuutta, merkityksellisyyttä! Oma tekeminen ei vaikuta vaan omaan itseen, vaan omaan pariin, treenikumppaniin, työryhmään - johonkin toiseen ihmiseen! .

Kohta, toimintaa jatkaessasi huomaatkin että kehityt, siinä mitä teet, olet terveempi. Saat yhteyttä pariisi ja muihin ihmisiin. Pystyt jopa itse päättämään, että kyllä perhana soikoon tätä hommaa on kiva tehdä ja minä päätän sitä itse tehdä.

Kun nämä saat edes joskus näitä autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita koettua, olet jo pitkällä. Huomio kuitenkin! Motivaatio on motivaatiota vasta, kun tekemisestäsi syntyy rutiini ja tapa, jota noudatat! Siis aina ei ole välttämättä hauskaa mennä treeneihin tai töihin, mutta menet silti.

Motivaatiota ei voi odotella: täytyy toimia ja kokeilla, pyytää palautetta, onnistua, epäonnistua ja mennä edes johonkin suuntaan. Siitä se motivaatio lähtee muodostumaan, toiminnan kautta. Toiminta aiheuttaa tunteita ja tunteet ajatusmalleja. Hoplaa! Ja oletkin pian positiivisessa motivaatiokierteessä, jolla mennään pitkälle.

Tsemppiä!